Älä tyydy liian vaatimattomaan kasvuun

Jalo Paananen, Peikko Group

Jo nuorena yrittäjäjärjestön tiedotuspäällikkönä 1970-luvun alussa kiinnitti huomiotani lahtelainen yrittäjä Jalo Paananen. Miehellä oli sana hallussa ja sopivilla kärjistyksillä hän sai kuulijat pohtimaan `perinteisiä totuuksia`. Nyt yli 30 vuotta myöhemmin miehen tyyli ei ole muuttunut. Pystytukka on entisensä, ryhti samanlainen ja puheet selkeitä ja ehkä vieläkin nasevampia.

Nyt 69-vuotias Jalo Paananen on Peikko Groupin hallituksen jäsenenä aktiivisesti mukana kehittämässä vauhdilla kasvavaa yritystä. Operatiivisen johtamisen hän on jättänyt nuoremmille. Peikko Groupin hallituksen puheenjohtaja toimii Jalon poika Topi ja vuodesta 1993 lukien on toimitusjohtajana ollut Raimo Lehtinen, pitkän linjan peikkolainen.

Jalo Paananen on toiminut yrittäjänä 44 vuotta. Merkonomin koulutuksen saanut Ovakon teräsmyyjä havaitsi aikanaan rakentajilla tarpeita, joita ei oltu täytetty. Siitä alkoi yritystoiminta 1965 Teräspeikon puitteissa. Ensimmäinen tuote oli ansas.

Vienti aloitettiin jälleenmyyjien kautta Ruotsissa ja Norjassa 1990-luvun alussa. Muutaman vuoden kokeilu osoitti, että asiakkaan tarpeiden syvällinen ymmärtäminen ja asiakashallinta ei onnistu agenttien kautta.

Tytäryhtiöiden kautta parempi kontakti loppuasiakkaisiin

Vuonna 1997 perustettiin Saksaan ensimmäinen tytäryhtiö. "Näin on saatu parempi kontakti loppukäyttäjiin.  Jälleenmyyjillä oli valitettavasti liian usein ajatus: paljon hintaa, vähän tavaraa", toteaa Peikko Groupin toimitusjohtaja Raimo Lehtinen.

Jokaisessa maassa on omat rakentamisen turvallisuushyväksyntämenettelyt, jotka saattavat kestää jopa viisi vuotta. "Siksi meillä on organisaation palveluksessa kymmenittäin insinöörejä. Ja kun yrityksemme edustaja on paikallinen ja tuntee ao. maan tavat ja kulttuurin, myös tuotteiden hyväksyntä onnistuu helpommin. Olemme samalla kertaa global ja local ", toteaa Lehtinen.

Juridisia yksiköitä eli omia tytäryhtiöitä on nyt vajaat parikymmentä. Uusia on perusteilla Balkanille.

Mutta eikö ole kallista rakentaa niin laaja verkosto? "Kyllä, ja voimakas kasvu vaatii raha omistajilta melkoisesti, mutta uskomme siihen että jonain päivänä investointimme alkaa tuottaa " , sanoo Jalo Paananen, mutta ei kerro miten paljon suvun rahoja kuukaudessa tai vuodessa on laitettava hurjan kasvun rahoitukseen.

Aikaisemmin tuotekehitys oli pitkälti Suomi-keskeistä. Nyt tuotekehityksestä vastaa kansainvälinen tiimi, joka muuttaa myös ajattelua Suomessa.  "Emme saa olla besserwissereitä. Asiakkaan tarve on löydyttävä."

Nurkasta johtaminen ei toimi

"Nurkasta eli isosta kulmahuoneesta käsin johtaminen ei toimi", toteaa Jalo Paananen. Myös eri maiden ihmisten toimintatavat pitää tuntea. Henkilöstöpolitiikassa on olemassa peruslinjat, mutta toteutus voi hieman vaihdella.

Peikkolainen tapa on rakentaa itse tuote ja tehdä päätökset niin alhaalla organisaatiossa kuin mahdollista. Hierarkiaa vältetään. Se näkyy mm. siten, että Peikon johtajilla ei ole omaa, erikseen merkittyä autopaikkaa. " Se saa hyvän parkkipaikan, joka tulee ajoissa", naurahtaa Paananen.

Peikon yrityskuva on hyvä ja henkilöiden vaihtuvuus vähäistä. Henkilöstön keski-ikä on nuorentunut vauhdilla viime vuosina ollen nyt 37 vuotta. Moni on myönteisellä tavalla ylpeä, että on töissä Peikolla. "Tutkinnolla, tittelillä ja asemalla ei ole niin suurta merkitystä. Pyrimme välttämään hierarkiaa. Kaikkien kanssa pitää voida keskustella ja esimiestä pitää uskaltaa lähestyä", kiteyttää Paananen.

Ja sitten lisää Jalo Paanasen näkemyksiä.

Takavuosina verotus ohjasi liiketoimintaa

" Johtamisen muutosta liioitellaan. Aikaisemmin johtaminen oli hierarkisempaa, mutta aivan nykyaikaista, kun otetaan pois se, että johdettavat saattoivat kunnioittaa liikaa ja hiukan pelättiinkin johtajaa.  Sen sijaan iso muutos on siinä, mikä ohjaa liiketoimintaa. Aikaisemmin se oli verotus ja tieto, että inflaatio pitää taseet kunnossa. Nyt asiat ovat terveemmällä pohjalla. "

" Valtiontaloudessa ei ollut takavuosina järkeä. Eikä yritystenkään" , paukauttaa Jalo Paananen. "Ihmisten johtaminen tehtiin aikaisemmin `toisella kädellä`. Nyt etsitään tiimejä ja tiimipelaajia, motivoituneita ihmisiä ja että töissä pitää olla kohtuullisen kivaa."

" Ennen johtajan ei tarvinnut välittää muusta kuin työhön liittyvistä asioista. Nyt hänen pitää ottaa huomioon työn lisäksi jollakin tavoin henkilöstönsä perhe ja harrastukset. Muuten eivät työntekijät pysy talossa. Aikaisemmin perustarpeiden tyydyttämiseksi piti työskennellä enemmän. Nyt perustarpeet eivät riitä."

" En kaipaa entisajan patruunoita johtajiksi. Kaipaan sellaisia johtajia, jotka uskaltavat sanoa totuuden erityisesti talouden faktoista. Nykyjään useimmat johtajat eivät uskalla sanoa sitä, minkä he tietävät todeksi."

Työn rasittavuuden kasvu - satua!

"Että työn tekemisen rytmi olisi kasvanut hälyttävästi. Satua. Emme koskaan ole saaneet palkkaa niin vähällä kuin nykyjään. Ennen palkka tuli `oikealla` tavalla eli raskaan fyysisen raadannan tuloksena. On muistettava, että esivanhempamme tekivät töitä 48 tuntia viikossa saadakseen perustarpeensa tyydytettyä."

"Nyt työ tehdään kokopäiväisesti aivoilla. Se voi olla tietysti henkisesti rasittavampaa, mutta kuinka paljon rasittavampaa verrattuna entisiin aikoihin. Ja onko 80-grammaisen kännykän nosto korvalle vapaa-aikana niin rasittavaa. Siinä on punainen nappi, jolla laitteen voi sulkea."

Olen työn välittäjä - en työnantaja

"En minä esimerkiksi yrittäjänä ole työnantaja. Minä olen työn välittäjä. Asiakas tilaa, me teemme eli välitämme sitä kautta töitä ihmisille. Asiakas on työnantaja. Jokainen on vastuussa asiakkaalle - todelliselle työnantajalleen."

"Yhteiskuntavastuu. Mitä se on? En oikein ymmärrä koko termiä. Yritys toimii tavoittelemalla hyvää taloudellista tulosta. Jos siinä onnistuu, toteutuu yhteiskuntavastuu. Ei yrittäjällä ole myöskään mahdollisuutta tutustua joka ikiseen lakipykälään, joita leegio lainsäätäjiä tuottaa vuosittain satoja. Muuten ei yrittämiseen riittäisi aikaa ollenkaan. Yrittäjä toimii terveen järjen, eettisyyden ja hyvän kansalaisen tavoin. Ja jos joskus ylitetään, mikä on sallittua, asia korjataan."

"Yrittäjä on egoisti. Totta kai hän katsoo ensisijaisesti omaa etuaan. Mutta sen myötäsyntyy myös hyvinvointia.

Yrittämisen edellytykset hyvät

"Yrittämisen mahdollisuudet ovat olleet aina samat. Aina on ollut mahdollisuus lähteä yrittämään, jos uskoo ideaansa ja on motivoitunut."

"Ennen yrittämisen kolme oleellista tekijää olivat työ, rahoitus ja raaka-aineet. Nyt tilanne on muuttunut. Monilla aloilla on esim. nyt varsin helppoa löytää rahoitusta. Yrittäjäneuvonta on mennyt paikoitellen vierihoidoksi. Ja neuvojina on usein henkilöitä, joista itsestään ei olisi yrittäjiksi."

"EU tarjoaa meille isot kotimarkkinat. Mikä loistava mahdollisuus yrittämiselle. Peilin toinen puoli on, että globaali kilpailu tulee Suomeen. Ja se ei ole ollenkaan huono asia. Minusta kilpailu ei ole mennyt sen kovemmaksi kuin mitä se on ollut aikaisemmin."

Eimo, Peikko, strategia ja muutos

Vuonna 1996 Paanasten yritysryhmässä oli 12 erillistä teollisuusyritystä useilta eri toimialoilta. Päätettiin karsia.  " Makron oli elänyt pitkälti Venäjän kaupan varassa. Se ja pienyhtiöt myytiin pois. Jäljelle jäi Peikko ja Eimo. Päätimme että Peikko saa toimia entiseen malliin. Pääpanostus suunnattiin Eimoon."

Ja Eimo, kännykkäkuorien ja osien valmistaja kasvoi alan huiman nousun myötä monena vuotena yli 100 %. Ja juuri oikeaan aikaan Eimo myytiin. " Kyllä se oli tietoinen strategia ja päätös. Ymmärsimme, ettei sama tahti voi jatkua. "  Myynnistä saatuja rahoja tarvitaan nyt Peikko Groupin kasvattamiseen.

"Johtaminen on osaamista, ei tuuria", sanoo Jalo Paananen.

Kovat paikat yrittäjänä ja johtajana!

"Kovin paikka yrittäjänä oli lakko yrityksessämme 1977. Pari riidan kylväjää oli päässyt Peikkoon ja he junailivat itsensä luottamustehtäviin. Ja saivat koko työilmapiirin sekaisin. Otin porukan koolle ja sanoin, että näin ei voi jatkua. Vaatimukset ovat vastoin sopimuksia. Alkoi iltapäivälakkoilu.

" Kukaan ei uskaltanut vastustaa kellokkaita ja lakko jatkui. Erotin kaikki työntekijät, 54 henkilöä ja työt tehtaalla loppuivat. Liiton edustajat tulivat neuvottelemaan uudelleen. Mutta eihän minulla ollut enää neuvottelemista. Eihän ollut enää neuvotteluosapuolia!"

"Loppujen lopuksi päästiin keskustelemaan järkevästi ja suurin osa palasi takaisin töihin, paitsi ne pari-kolme kellokasta.  Sen jälkeen asioista on voitu neuvotella ja sopimuksia kunnioittaa puolin ja toisin."

Laajemmassa mielessä kovin paikka Jalolle on ollut, kun 1991 kesällä olivat selvät merkit lamasta. Korkealla poliittisella ja työmarkkinatasolla  neuvoteltiin "Sorsan paperi", joka olisi vaatinut vähäisiä uhrauksia kaikilta. "Valtiovalta ja työnantajat hyväksyivät paperin, työntekijäjärjestöt eivät. Seurauksena oli raju devalvaatio ja yrityksiä kaatui paljon. Se oli yksi suurimpia tyhmyyden osoituksia, joita olen kokenut."

Kuuntele, hyödynnä verkostoa, kiteytä ajatuksesi ja päätä

"Peter Druckerin kirjat ovat antaneet minulle tärkeitä ajatuksia ja oivalluksia. Yksinkertainen ihminen kaipaa yksinkertaisia ohjeita".

Entä neuvot uusille esimiehille ja yrittäjäuraa aikoville? "Pitää olla kykyä kuunnella, mutta ajatella itsenäisesti. Joskus asian kirjoittaminen muistioksi voi selkeyttää omaa ajattelua. Ja hyvä verkosto on oltava, että voi testata ajatuksiaan ja saada tietoa. Ja johtopäätöksiä on tehtävä. Jokin päätös on parempi kuin ei päätöstä ollenkaan, vaikka päätös tehtäisiin tuntemusten perusteella, jos kaikkia faktoja ei ole saatavilla. Pieleen menneen päätöksen voi korjata."

Älä tyydy vaatimattomaan kasvuun

"Monilla yritysten hallituksilla on suuri heikkous; ne hyväksyvät liian pienen kasvun. Ne hyväksyvät alan keskimääräisen kasvutavoitteen ja ovat tyytyväisiä, jos se ylitetään. Asioita on katsottava aivan toisesta näkökulmasta. Ei pidä hyväksyä vakiintuneita ajattelumalleja".

"Olkoon esimerkkinä, miten me Peikossa ajattelemme. Meitä asukkaita Suomessa on runsaat 5 miljoonaa. Ulkomailla, EU-aluella on 500 miljoonaa asukasta. Jos saavutamme niistä markkinoista vain 20 % verrattuna osuuteemme Suomessa, olemme miljardiyritys. Olemme huonoja, jos emme pyri miljardiluokkaan."

"Mahdollisuus pitää nähdä ja tulla sitten takaisin maan pinnalle. Sen jälkeen pitää kysyä: onko meillä kykyä tehdä tämä ja onko meillä halua tehdä tämä. Ja jos vastaus on kyllä, sitten vaan hanaa. Ensin kokeilu ja jos näyttää menevän hyvin, lisää kaasua."

Haastattelut ja kuvat: RISTO KAUPPINEN, 24.6.2008

Peikko Group lyhyesti

• Suomalainen ja lahtelainen perheyritys Peikko Group on betonirakentamisen kiinnitysosien suunnannäyttäjä Euroopassa.
• Peikko tuotteiden käyttöalue ulottuu betoni- ja teräsrunkojen liitoksista kone- ja laiteperustuksiin. Deltabeam betonoitavat liittopalkit liittävät ontelolaatat, liitto- ja kuorilaatat tai paikkavalun yhtenäiseksi, kantavaksi rakenteeksi.
• Peikko Groupilla on kaikkiaan lähes 800 työntekijää, Suomessa (Peikko Finland Oy) heitä on vajaa 500.
• Tytäryhtiöitä Euroopassa on lähes 20. Määrä on kasvussa.
• Liikevaihto vuonna 2007 oli 94 milj.euroa. Kasvua 56 %.
• Peikko Groupin toimitusjohtaja on Raimo Lehtinen