”Arkipäivän johtaminen kunniaan”

Harri Miettinen, SOK

Arkipäivän johtamista, läsnäoloa, kannustavuutta ja aloitteellisuutta painottaa S-ryhmän esimiesten kehittämisessä Harri Miettinen. Hänet  on jokin aika sitten nimitetty S-ryhmän kehitys- ja henkilöstötoiminnoista vastaavaksi johtajaksi.  ”Syväjohtaminen on minusta  hyvällä tavalla arkipäivän johtamista. Sitä me nyt vahvasti kokeilemme pilottiryhmien kautta eri puolilla S-ryhmää” , toteaa Miettinen.

Miettinen on tullut S-ryhmään kenttäkoulutuksen kautta v.1988. Välillä meni seitsemän vuotta pankkimaailmassa ja pari vuotta kiinteistöalalla. Takaisin S-ryhmään hän tuli v. 1997. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi useissa tehtävissä ryhmän sisällä niin talouspuolella kuin strategisessa suunnittelussa ja viimeksi Jollas Instituutin rehtorina.

Mies on parhaassa iskussa, jos nimittäin on luottamista Kauppalehden ex-päätoimittajan Lauri Helveen lausumaan, että mies on parhaimmillaan kun ikä ja kengännumero ovat samoja. Harri Miettisen ikä ja kengännumero ovat 43.

S-ryhmän henkilöstön kehittämisen suurimpina haasteina Miettinen näkee sen, että  organisaation eri osien ihmiset pelaavat yhteen.  ”Minun vastuualueellani se merkitsee mm. sitä, että iso HR -tietojärjestelmähanke etenee ja strategioita pannaan toiminnaksi siihen suuntaan kuin niitä on haluttu. Arkipäivä on tietysti aina jotain muuta, mutta linkki pitää aina löytyä. Olkoon esimerkki vaikka, että miksi jossakin S-ketjun myymälässä on määrätynlainen tuote ja valikoima. Siitä löytyy kytkentä valittuun konseptiin ja kilpailutekijään sekä lopulta valittuun strategiaan.”

Esimiehen oltava läsnä

” Johtamisen haaste S-ryhmän esimiehille on kannustaa johdettaviaan jatkuvaan aloitteellisuuteen ja  innovatiivisuuteen. Entistä enemmän tulee vahvasti esille vuorovaikutteisuus oman porukan kanssa.  Se että esimies on läsnä. Henkisesti vahvasti, mutta myös fyysisesti mahdollisimman paljon siellä, missä johtaminen tapahtuu. Ja tärkeä asia on, että johtajan saa aikaiseksi toimeenpanokykyä porukassaan ”, kiteyttää Miettinen S-ryhmän esimiesten kehittämisen haasteita.

” Johtamistapa lähtee yksilöllisistä johtamistaidoista. Johtamistilanteet ovat aina yksilöön kohdistuvia, jotka kuitenkin muodostavat tietyn ryhmän. Jokainen johtamisympäristö ja tilanne, jossa johtaja ja johdettavat elävät on ainutlaatuinen. Se on aina otettava huomioon.”

Johtamiskäyttäytymisen haasteellisuutta lisää Miettisen mukaan se, että eri organisaatioissa ja erilaisissa johtamisympäristöissä painottuvat eri asiat. Entisen hyvin toimineet johtamistavat eivät ehkä olekaan parhaat uudessa tilanteessa.

” Ja sen lisäksi esimiehenä tietysti muuttuu koko ajan. Jos ajattelen vaikka itseäni, kyllä oma johtamiseni nyt on erilaista kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. Saati sitten, jos olet esimiehenä 20 vuotta. Matkan varrella oppii paljon asioita, saa hyviä ja huonoja johtamiskokemuksia matkan varrella. Niitä pitää pysähtyä miettimään matkan varrella.  Johtamista ei opi muuta kuin elämällä. ”

Pilottiryhmillä kerätään kokemuksia Syväjohtamisesta

” Syväjohtamisessa johtamisympäristön ja yksilöllisyyden merkitys johtamisessa oppimiseen on  tärkeällä sijalla. Ja siksi me olemme nyt pilottiryhmillä tutkimassa, voitaisiinko Syväjohtamisella kehittää S-ryhmän esimiehiä. Tai oikeammin sanottuna, pystyvätkö esimiehet itse kehittymään tämän ajattelumallin avulla.”

S-ryhmässä kokemusta Syväjohtamisesta on saatu mm. Suur Savon Osuuskaupasta, jossa valmennukseen osallistuivat paitsi kaikki esimiehet myös koko henkilöstö. Hankkija Maatalouden pilottivalmennukseen osallistui nelisenkymmentä esimiestä. Sen lisäksi on useita muitakin pilottiryhmiä. SOK:n johto käynnisti oman Syväjohtamisen valmennuksensa tammikuun lopulla 2005. Mukana valmennuksien toteutuksessa ja koordinoinnissa on Jollas Instituutti yhteistyössä Syväjohtaminen DL Oy:n kanssa. Yhteistyön puitteissa Jollas Instituutissa on myös sisäisiä Syväjohtamisen valmentajia.

” Ensi kesän aikana on tarkoitus arvioida sopiiko Syväjohtaminen S-ryhmäläiseen kulttuuriin niin, että esimiehet lähtisivät kehittymään ja oppimaan tämän avulla. Sellainen tuntuma on, että voisi hyvin sopia. Syväjohtamisessa on monta hyvää puolta ja aikapanostus on kohtuullinen. Sinällään Syväjohtaminen ei tuo hirveästi mitään uutta, mutta se vahvistaa sitä, että johtamista voi oppia. Oppiminen ja johtaminen. Ei oppimista niinkään seminaariluokassa, vaan työssä oppimista palautejärjestelmän kautta”, toteaa johtaja Harri Miettinen SOK:sta.

RTK 30.1.2005

” Johtamiskäyttäytymisen pohjana on tietysti se, että management on kunnossa.  Esimiehen on ymmärrettävä substanssia, mitä johtajaa. Ja koko ajan on mietittävä, millainen organisoituminen parhaiten palvelee sitä tehtävää, joka kulloinkin on”, pohdiskelee SOK:n kehitys- ja henkilöstötoiminnoista vastaava johtaja Harri Miettinen.