Ennustaako johtajaprofiili yrityksen menestystä?

Harri Kulmala, VTT

” Pitäisikö Syväjohtamiseen liittyvää johtajaprofiilia ryhtyä mittaamaan ja seuraamaan, jos aikoo että yritys menestyy”, kysyy VTT:n erikoistutkija TkT Harri Kulmala innoissaan.  Mutta heti samalla esille tulee myös tutkijan viileän analyyttinen puoli.  ”Vai onko niin, että hyvässä organisaatiossa on myös helpompi olla johtajana?”.

Kulmalan pohdinnat liittyvät Pirkanmaalla runsas vuosi sitten aloitettuun johtajuustutkimukseen, jossa osapuolina ovat VTT, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Syväjohtaminen DL Oy.  Peruskysymyksenä on tutkia, vaikuttaako hyvin toteutettu esimiesvalmennus johtajaprofiileihin, työilmapiiriin ja yrityksen menestymiseen. Tutkimus on nyt puolessa välissä.

Alkuperäisestä joukosta on mukana seitsemän pirkanmaalaista yritystä esimiehineen. Näiden yritysten esimiehille on annettu useampivaiheista Syväjohtamisen valmennusta, joka jatkuu edelleen. Syväjohtamiseen liittyvä johtajaprofiili on tehty kahdesti: alkumittauksen yhteydessä ja vajaan vuoden kuluttua seurantaprofiili. Kolmannen kerran johtajaprofiili tehdään syksyllä 2006.  Sen lisäksi vuoden 2006 alusta tutkimukseen liittyi neljä uutta yritystä, joiden toinen Syväjohtamiseen liittyvä johtajaprofiili tehdään myös syksyllä 2006. Kaiken kaikkiaan mukana tutkimuksessa on 11 yritystä ja 45 esimiestä.

Näiden yritysten työilmapiiriä on mitattu erillisellä tutkimuksella Tampereen yliopiston ja yht.kuntatiet. tri Lea Ahoniemen toimesta. Vastaajina ovat olleet kaikki tutkimuksessa olleiden yritysten henkilöt.  Näitä tuloksia sekä yritysten kasvua, kannattavuutta ym. ”kovia” lukuja Kulmala ja Ahoniemi ovat vertailleet erilaisin tilastollisin menetelmin.

Johtajaprofiilin ja työilmapiirin paraneminen kulkevat käsi kädessä

Vaikka tutkimus on vielä kesken, tässä joitakin väliaikatuloksia:

• Seitsemästä yrityksestä kuudella ovat johtajaprofiilin arvot (keskiarvot) parantuneet toisessa mittauksessa.  Mittausten välissä on siis annettu useampivaiheista Syväjohtaminen-valmennusta ja jokainen osallistuja oli valinnut itselleen johtamisen kehittämisen kohteen.
• Yhdessä yrityksessä tulokset olivat laskeneet. ”Nyt kun olemme päässeet seuraamaan yrityksiä lähempää, tiedämme tarkemmin myös yritysten olosuhteista. Tämä yksi aleneminen on seurausta yllättävästä tilapäisestä työkuormasta, joka on mennyt monella yli kantokyvyn. Rasitus näkyy myös esimiestoiminnassa” , sanoo Harri Kulmala.
• Seitsemästä yrityksestä viidessä on selkeä positiivinen muutos ilmapiirissä. ”Sellainen tuntuma minulla on, että Syväjohtamisen koulutus ja johtajaprofiilin parantuminen on vaikuttanut myös ilmapiiriin. Tämä vaatii kuitenkin vielä lisää tutkimista”, toteaa Kulmala.
• Kun valittiin neljä parhaat johtajaprofiilitulokset saanutta yritystä ja verrattiin niitä huonoimmat tulokset saaneisiin, näillä parhailla yrityksillä on kasvu selvästi parempi kuin vertailuryhmällä. ”Syy ja seuraussuhteen tutkiminen pitemmällä aikavälillä vaatii kuitenkin vielä työtä.”
• Huonoimpien yritysten johtajaprofiileissa korostuivat kontrolloiva ja passiivinen johtaminen.

”Kaikki tämä viittaa siihen, että on yhtä mielekästä seurata esimiesten johtajaprofiileja kuin vaikkapa toimitusvarmuutta ja laatua. Jos esim. Syväjohtamisen luottamuksen rakentaminen –ulottuvuus on pudonnut, melko varmasti se näkyy organisaation toiminnassa jollakin aikavälillä. Mutta vielä on paljon tutkittavaa, että tulokset varmistuvat”, toteaa Harri Kulmala, joka aikoo tutkijakollegoineen kuitenkin raportoida syksyllä 2006 siihen mennessä saaduista tuloksista jossakin kansainvälisessä konferenssissa.

RTK, 6.6.2006